sunnuntai, 5. heinäkuu 2015

Matkan pääkohde

Tunnistatko mistä tämä kuva on otettu?

IMG_4776.jpg?1436103382

No, jos katsot tarkkaan mistä materiaalista tuo portti on rakennettu, niin ehkä arvaat paikan. Tai sitten tunnistat seuraavasta kuvasta:

IMG_4760.jpg?1436103372

Aivan oikein, Legoland! Se oli viikon automatkamme pääkohde, ainakin poikani mielestä. Ja mikäpä siinä, kyllähän siellä oli katsottavaa tälläiselle pienten - ja hiukan isompienkin - asioiden ystävälle. Eikä onneksi tarvinnut kovin paljon kydä hurlumhei-laitteissakaan, kun tässä pienoismaailmassa riitti katsottavaa.

IMG_4873.jpg?1436103450

IMG_4884.jpg?1436103454

Liikenne

Poikaa tietenkin kiinnostivat eniten liikkuvat kulkuneuvot, junat, laivat ja autot. Sinne tunneliin se juna menee:

IMG_4844.jpg?1436103418

Ja tulee toisesta päästä tunnelia ulos:

IMG_4850.jpg?1436103422

Mutta kyllä kulkuneuvoissa riitti isommillekin ihmettelemistä, tuossa yllä olevassa kuvassa oleva laiva nimittäin tuli täältä:

IMG_4847.jpg?1436103420

Enkä tiennyt että laivoille on olemassa hissejä.

IMG_4855.jpg?1436103436

Matkalla emme sitten loppujen lopuksi ehtineet Göta-kanavalle, mutta onneksi sentään pienoismallin kautta selvisi, miten kanavien sulkuportit toimivat.

IMG_4710.jpg?1436103335

IMG_4711.jpg?1436103473

IMG_4712.jpg?1436103477

Mutta miten tuo tieliikenne mahtaa sujua? Onko tässä tulossa törmäys?

IMG_4887.jpg?1436103460

No tämä auto sentään on turvallisesti parkkeerattu linnan tilanhoitajan asunnon eteen.

IMG_4821.jpg?1436103397

Linnat

Siis tälläisen pikku pytingin tilanhoitajan.

IMG_4811.jpg?1436103388

Yllä olevasta linnasta en edes muista mikä sen nimi oli, mutta alla on, kun kerran ollaan Tanskassa, Kööpenhaminan Amalienburg.

IMG_4766.jpg?1436103377

Tämä prinsessa Ruususen linna eli siis Neuschwansteinin linna Etelä-Saksasta löytyi myös. Se oli hauskaa, koska satuin tuossa viime keväänä tekemään siitä tehdyn palapelin. Linna oli helppo tehdä, mutta sen ympärillä oleva talvinen metsä oli hiukan haastavampi. 1499 palasta, eli yhden puuttuvan palan takia en voinut palauttaa palapeliä Kierrätyskeskukseen. Mutta piti aika hauskaa rapinaa, kun pudotin palat pahvinkeräys-Molokiin. (Huomatkaa, että en ryhtynyt tekemään sitä puuttuvaa palasta vaikka se olisi mahdollista, hiukan työlästä ja minulla näitä projekteja riittää muutenkin. Ja kiitos kysymästä, minulla on myös 999 hiukan värikkäämpää palapelinpalasta odottamassa korvakoruiksi pääsyä...)

IMG_4762.jpg?1436103374

Kaipa tämäkin on jonkinlainen linna.

IMG_4733.jpg?1436103482

Tämän linnan Lotta valitsi meidän seuraavaksi nukkekotiprojektiksemme:

IMG_4730.jpg?1436103479

Ehkä tämän Osakan linnan voisi rakentaa siksi lohikäärmeiden nukkekodiksi, josta hän myös ryhtyi puhumaan. Legolandista löytyi perheeseemme ensimmäinen lohikäärme pehmokin, nimeltään Olli. Lisäksi tytöltä syntyi laulu lentopelkoisesta lohikäärmeestä, joka joutui pelkonsa vuoksi käyttämään lentokoneita. Onneksi jotkut meistä osaavat laulaa, joten suihkussa laulaminen ei toivottavasti häirinnyt hotellinaapureita.

Nukkekodit

Löytyihän Legolandista tietenkin nukkekotejakin:

IMG_4805.jpg?1436103384

IMG_4806.jpg?1436103386

Mutta olen kuitenkin perinteisempien nukkekotimateriaalien kannattaja, vaikka nämäkin olivat tosi hienoja.

Puutarhat

Näin kesällä itselleni mielenkiintoisinta olivat nämä pienet puutarhat (Jopa siis omaa oikeaa puutarhaani pienemmät):

IMG_4772.jpg?1436103379

Jos muotopuutarhan sijasta tekisikin tälläisen pienen puron, vai lasketaanko tämä koskeksi?

IMG_4889.jpg?1436103464

Jäin miettimään kuinka kauan puita voi pitää tuollaisena suorarunkoisena ja mittakaavaan sopivan ohuena. Bonsaithan elävät - toisten - hoidossa vuosikausia, mutta kyllähän se runko paksunee vuosi vuodelta. Mutta pieneen puutarhaan voi näköjään istuttaa vaikka mitä kasveja. Ruusut ovat kyllä oikeastaan liian isoja:

IMG_4822.jpg?1436103399

Vai ovatko sittenkään?

IMG_4869.jpg?1436103448

Nämä eivät kyllä ole ruusuja.

IMG_4813.jpg?1436103393

Tälläisen haluan omaan pihaani, isona tai pienenä. Paitsi että ehkä rakennan sen sittenkin nukkekodin pihaan, vähemmän kitkemistä. (Kirjoitan tätä terassilla, ja onneksi tämä ruutu kätkee näkyvistä sen pikku jutun, että viikon reissun jälkeen piha kaipaisi "hiukan" kitkemistä.)

IMG_4812.jpg?1436103391

Musiikkia

Jostakin syystä kaikilla matkoilla, joilla käymme mieheni kanssa, törmäämme torvisoittoon. Ensimmäisellä reissullamme Prahaan se oli Malmön poliisisoittokunta, viimeisellä reissullamme jouduimme sattumalt Nizzan sinfoniaorkesterin puhallinmusiikkipuistokonsertiin. No, torvisoittokunta odotti meitä sitten Legolandissakin.

IMG_4875.jpg?1436103452

lauantai, 20. kesäkuu 2015

Sielun siskot Meripäivillä

"Ja tätä mä maistan, tämän mä tunnen,
Ja yhä mä uskon, tätä aistin, kuulen, haistan!

Puitten serkut, siskot, lapset, sielun veljet!
Monta mieltä, yhtä kaikki, sielun veljet!"

- Sielun Veljet

Yhtään veljeä ei tainnut Meripäivillä viime sunnuntaina olla, mutta viisikymmentä sielun siskoa paikalta löytyi. Jo perinteisesti toista kertaa - Erja oli taas nähnyt hirveän vaivan rakentamalla uuden, upean paviljongin. Ja Seija oli nähnyt vaivaa järjestäessään paikan (turha väittää vastaan, Seija!). Ainon orkesteri oli hieno ja oli hauskaa että mukana oli myös musiikki. Se loi tunnelmaa aivan eri tavalla kuin aiemmin, vaikka viime vuonnakin oli mukavaa, ei sillä.

Jäin itse pohtimaan sitä, miten nuket herävät eloon, niin Meripäivillä kuin muutenkin. Ja sitä onko jokainen nukke enemmän tekijänsä vai omistajansa kuva? Ja mitä nukeni kertovat itsestäni? Ehkä ne kuvaavat jotain puolta itsestäni, vai ostinko Seireenin vain sen takia, että Markuksella sattui olemaan se myynnissä vielä ensimmäisen Snadin sunnuntai iltapäivänä?

No, meinasin kirjoittaa pitkän stoorin siitä mitä nukeilleni tapahtui Meripäivillä, mutta ehkä kuvat kertovat sen paremmin kuin tuhat sanaa.

Tervetuloa Meripäiville!

IMG_4209pieni.jpg?1434696969

Liput, olkaa hyvä! Tämä nuori neiti ja hänen holhottinsa saapuivat aikanaan Suomeen Puolasta Tukholman kautta. Mutta minne ihmeeseen yksi lapsista on kadonnut? Heitä oli kolme. (Ei kerrota poliisille, ei edes sitä että etsinnöissä löytyi laatikollinen päitä, jalkoja ja käsiä...)

IMG_4212pieni.jpg?1434696979

Onpa täällä väkeä!

IMG_4222pieni.jpg?1434697159

IMG_4224pieni.jpg?1434697161

IMG_4225pieni.jpg?1434697163

Tanssilavakin alkaa hiljalleen täyttyä.

IMG_4229pieni.jpg?1434697165

Sammakkonoita, pikkumummo ja Aikamatkaaja ovat tulleet Turusta saakka! Ihanaa nähdä heidät livenä, kuva ei tee heille oikeutta.

IMG_4235pieni.jpg?1434697167

Mutta mitä siskoni mies tekee näissä bileissä? Ja vielä vieraan naisen seurassa. Myöhemmin paljastuu herran olevankin Cisse.

IMG_4244pieni.jpg?1434697168

Seireenille ilmestyy välittömästi ihailija,

IMG_4238_YHDISTETTY-V2_pien.jpg?14348204

Tämä orkesteri sen sijaan soittaa kunnon kamaa, vanhoja Suomi-iskelmiä!

IMG_4255pieni.jpg?1434697172

Mitä, voiko Juvonen huonosti jo näin aikaisin?

IMG_4252pieni.jpg?1434697170

Ja Seireenille on löytynyt jo uusi ihailija!

IMG_4258pieni.jpg?1434697174

Mutta häntä kiinnostaa enemmän juoruaminen mini-Hannan kanssa!

IMG_4263pieni.jpg?1434696934

Mutta herra vaan innostuu lisää!

IMG_4265pieni.jpg?1434696939

Toinen ihailija on taas löytänyt muuta seuraa.

IMG_4272pieni.jpg?1434696944

Tytöillä riittää keskusteltavaa kesämenosta.

IMG_4271pieni.jpg?1434696941

Samoin kuin tällä pariskunnalla.

IMG_4275pieni.jpg?1434696947

Vai ihmettelikö herra minne kaikki muut miehet ovat kadonneet?

IMG_4279pieni.jpg?1434696949'

Vähitellen väki alkaa suunnata kotiin.

IMG_4282pieni.jpg?1434696951

Lavalle astuu uusi solisti.

IMG_4288_pieni.jpg?1434696953

Mutta väki alkaa olla vähissä.

IMG_4289pieni.jpg?1434696956

Mutta ihmeiden aika ei ole ohi, Elina sai valmiiksi viime vuoden Meripäivien askartelut!

IMG_4291pieni.jpg?1434696958

Kiitos Erja, Seija ja muut tapahtuman valmisteluihin osallistuneet! Ensi vuonna nähdään (vaikka Erjalla ei olekkaan lupaa näitä juhlia järjestää...:-)

tiistai, 9. kesäkuu 2015

Minä ansaitsen valmiin

mä vannon ja vannon ja vannon
huomenna ompeluni päättyy
mut ehkä tiedät
mä jatkan ja jatkan ja jatkan
kunnes mun mattoni on valmis
en aloita uutta

minä jatkan nyt tässä
minä ansaitsen valmiin

hei älä ikinä enää tarvikepaketin anna
tulla sun kotiisi pölyttymään niinkuin tää pölyttyi ja unohtui
älä ostakkaan mitään, mitä et heti voi tehdä
paitsi jos kitti on arvokas, täydellinen ja välttämätön

mä tunnen mä tunnen mä tunnen
seuraavan ompelutyön olevan
se kaikkein kaunein
aloitin, aloitin jo toisen
ja mun on tää jätettävä kesken
jo pian toimeen
ei, minä jatkan nyt tässä
minä ansaitsen valmiin

IMG_4207_pieni.jpg

Hijixin matto, 8 cm x 13 cm, 23.4.-9.6.2015.

perjantai, 3. huhtikuu 2015

Pieniä pelargonioita - aika monta

Kasvihuoneestani pitää huolta henkilö, joka on täysin hullaantunut pelargoneihin. Ehkä se liittyy hänen ruotsalaiseen alkuperäänsä, sillä pelargoneja on kasvatettu Ruotsissa 1700-luvulta lähtien.

IMG_3891_pieni.jpg

Pelargonit ovat kotoisin Etelä-Afrikasta ja niitä kasvaa luonnonvaraisena noin 300 erilaista lajiketta. Euroopassa pelargoneja on jalostettu vuosisatoja, ja joka vuosi tulee markkinoille uusia lajikkeita. Pelargonit ovat saaneet nimensä pitkän, haikaran nokkaa muistuttavan siemenkotansa vuoksi: kreikan sana "pelargos" tarkoittaa haikaraa.

Pergonit jaetaan useisiin eri ryhmiin: koti-, riippa, jalo-, enkeli-, tuoksu- ja uniikkipelargoneihin. Lisäksi puhutaan luonnonlajeista ja primäärihyprideistä. Ja koska etenkin kotipelargonien lajikekirjo on runsas, Ne jaotellaan vielä kukkien mukaan yksinkertaisin, puolikerrannaisten ja kerrannaisten kotipelargonien ryhmiin. Ja siinä on vasta alkua, kotipelargoneja on myös ruusunnuppu-, tähti-, sormi-, kaktus-, tulppaani-, neilikka-, deacon-, koristelehti, linnunmuna- ja munankuoripelargonioita. Eniten tietenkin nukkekotiharrastajaa ihastuttavat miniatyyripelargonit, erityisesti mikrominitatyyripeargonit. Niistä löytyy lajike, jonka lehtien koko on vain 0,5 cm läpimitaltaan. Tahtoo sellaisen!

Kukkien värit vaihtelevat tumman viininpunaisesta kirkkaan punaiseen, pinkistä vaalean roosaan, persikanvärisestä valkoiseen, onpa viime vuosina nähty jo keltaisia pelargonioita. Lehtien muoto, kähäryys ja väritys vaihtelevat paljon. Muoto saattaa muistuttaa viininlehteä tai tähteä, mutta yleisen muoto on pyöreähkö "lumpeenlehti". Osa lehdistä on hyvinkin kähäriäisä ja liuskottuneita, etenkin enkelipelargoneilla. Lehti voi olla väritykseltään tasaisen vihreä, tai siinä voi olla hevosenkengän muotoinen tummempi alue, tai vaaleanpunainen alue. Lehtien reunoista voi myös puuttua klorofylli kokonaan, jolloin lehden reuna on valkoinen.

Kun erilaisia pelargoneja on näin paljon, onko sitten ihme että kasvihuoneeni naiseen iski pelargonihulluus?

Pelargonilajikkeita

Lajikkeen nimi vie sinut kuvaan oikeasta pelargonista, toivottavasti kuvat löytyvät jatkossa. MInulla ei valitettavasti ole mahdollisuutta haalia näitä kaikkia puutarhaani, joten joudun näin 'lainaamaan' kuvia. Tekemäni pelargonit on tosin tehty suomenkielisistä pelargoni-kirjoista löytyvien kuvien pohjalta, mikä selittää hiukan, mutta ei kaikkia sävyeroja. :-)

'Evakko'

IMG_3575_pieni.jpgPelargonihullutus kuitenkin sai alkunsa ihan suomalaisesta pelargonilajikkeesta, nimeltään 'Evakko'. Sillä on erittäin hennon vaaleanpunaiset kukat, joissa keskellä näkyy hiukan vihreää ja punaista. Lehdet ovat tasaisen keskivihreät.

Istutusastia on Kensington Dollshouse Festivalista hankittu, ihan massatuotantoa oleva, sinkkinen pesusoikko.

'Paul Crampel'

IMG_3928_pieni.jpg

Punaiset yksinkertaiset kukat, ja keskivihreät lehdet jossa tummanvihreä vyöhyke.

Istutettu vanhaan kaivon sankoon, joka on toteuttettu Freida Grayn Making Miniature Gardens-kirjan ohjeen mukaan, tai ainakin melkein.

'Sancho Panza'

IMG_3933_pieni.jpg

Tummanpunaiset kukat, joissa valkoinen reunus. Lehdet kirkkaanvihreät.

'Mont Blanc'

IMG_3950_pieni.jpg

Kukat ovat yksinkertaiset, valkoiset. Kasvilla on on vihreät, valkokirjavat lehdet. Kasvi vaatii paljon valoa, koska lehdissä on vähän lehtivihreää.

'Caroline Schmidt'

IMG_3946_pieni.jpg

Punaiset kukat ja valkokirjavat lehdet. Kuvassa samassa ruukussa kasvaa lobeliaa.

'Silver Glitter'

IMG_3945_pieni.jpg

Tähtipelargoni, jolla hyvin liuskettuneet kukan terälehdet. Kukka on valkoinen, ja siinä on paljon kirkkaanpunaisia pilkkuja. Lehdet ovat "hopeiset" eli harmahtavan vihreät, joissa on valkoinen reunus.

'Leamington'

IMG_3948_pieni.jpg

Kirkkaan pinkit yksinkertaiset kukkaset ja tummanharmaanvihreät lehdet.

'Swainham Mellow Yellow'

IMG_3937_pieni.jpg

Kukat ovat kerrannaiset, valkoisella pohjalla persikkaisia sävyjä.Lehdet ovat kellanvihreät. Tätä yksilöä on lannoitettu erittäin hyvin, koska oikeasti kyseessä on kääpiöpelargoni. Pelargonin on jalostanut J. Leach, 1999, joten aika nuori lajike on kyseessä. Mutta kaunis.

'Lord Bute'

IMG_3942_pieni.jpg

Tummanpunaiset kukat, joissa kirkaan pinkkireunus. Lehdet tasaisen kirkkaan vihreät.

'Verdale'

IMG_3941_pieni.jpg

Yksinkertaiset kukat, joissa valkoisella pohjalla kukan keskellä purppuranvärinen alue. Lehdet ovat kähäräiset ja syvähampaiset.

'Brunswick'

IMG_3936_pieni.jpg

Keskivihreät liuskoittuneet lehdet ja tummanroosat yksinkertaiset kukat.

'Mårbacka', 'Vit Mårbacka' ja 'Anna-Britta'

IMG_3963_pieni.jpg?1428061921

Mårbacka on vanha ruotsalainen lajike, jolla on vaaleanpunaiset kukat ja keskivihreät lehdet. Joillakin yksilöillä voi olla hiukan tummenpi vyöhyke lehdissään. Mårbackaa on olemassa myös valkoisena ja punaisena. Tässä oleva lajike Anna-Britta on kuitenkin oranssinpunaisempi kuin punainen Mårbacka, vaikka sekin on vanhaa ruotsalaista perua.

Toteutuksesta

IMG_3877_pieni.jpg?1428063084

Minun kasvihuoneessani kukat kuitenkin on tehty silkkipaperista, jota on maalattu vesiväreillä, akryyliväreillä tai Derwentin Inktense-kynillä. Onpa värillisiä papereita saatettu käyttää ihan sellaisenaan. Silkkipaperia maalatessa akryylivärejä kannattaa laimentaa runsaasti, jotta kukat saa käpertymään ball stylyksen tai muun pyörekärkisen esineen avulla. Useampi, paljon toisistaan poikkeavat värisävyt tuovat kasveihin luonnossakin olevia sävyeroja.

Kukat on suurimmaksi osaksi leikattu Fiskarsin pipari-paperilävistyssaksilla. (Tiedän, pelargoneilla pitäisi oikeastaan olla vain viisi terälehteä kuuden sijasta, mutta oikeasti, laskitko sinä ne?) Rautalangan päähän on liiman avulla pyöritelty pala silkkipaperia, johon yksittäiset kukat on kiinnitetty.

Osaan lehdista on käytetty kreppipaperia, jonka maalaaminen akryyliväreillä on tuskallista, mutta lopputulos on ihanan elävä kreppipaperin rakenteen vuoksi ja kun vielä akryyliväri antaa paperille hiukan tukea, niin sanoisin näiden lehtien olevan suosikkejani. Lehdet on leikattu myöskin suurimmaksi osaksi piparisaksilla, mutta osaan on käytetty myös muita lävistimiä.

Monet kukat ja lehdet on ensin lävistetty valkoisesta silkkipaperista. (Hei, ostitko astioita? Et kai heittänyt käärepapereita pois? Mulla ainakin on valkoista - ja mustaakin - silkkipaperia kahden elämän tarpeisiin.) Sen jälkeen niihin on tussilla, vesivärillä, geeli- tai inktense-kynillä piirretty tarvittava kuvio. Kyllä, jokaiseen lehteen ja kukkaan erikseen.

Lähdeluettelo

Susanna Rosén: Suuri Pelargonikirja, Karisto, 2010.

Lena Ljungquist, Eva Tingström & Ann Lindberg: Intohimona Pelargonit, Tammi 2010.

Susanna Rosén & Eivor Rasehorn: Ihanat Pelargonit, Otava, 2007.

Christa Holm: Kiehtovat Pelargonit, WSOY, 1998.

Elina Kalli: Monia pieniä pelargoneja, Kalli's kirja, 2015 (ilmestyy myöhemmin tänä vuonna).



torstai, 5. maaliskuu 2015

Muistoja Meripäiviltä

Löysin muutama viikko sitten nämä kuvat viime vuoden Meripäiviltä. Ja kun nyt alkaa olla jo kevättä ilmassa, ehkä pitää alkaa orientoitumaan jo kesään.

Taru Astikaisen tekemä nukke oli majaillut olohuoneemme vitriinikaapissa aivan nakuna ensimmäisestä Snadista lähtien. Silloin se oli tullut mukaan siitä vaarallisimmasta paikasta markkinoita, eli viereisestä myyntipöydästä. Taru on tehnyt nuken aikanaan Markukselle, erityistoivomuksena oli kuulemma prinsessa Leian vartalo. Sangen sensuelli neiti-ihminen onkin kyseessä. Mutta eihän alastomana voi lähteä rannalle, ja kun vielä olin juuri lukenut Juonettaren aivan hurmaavista asuista Mignotettestä, niin pakkohan sitä oli toteuttaa tälläinen musta-valkoinen unelma. Ja onneksi eräs ruotsalainen neitinukke vielä lainasi hellehattuaan, niin bileasu oli valmis.

DSCF1585.jpg?1425549352

Mutta siihen aikaan olin melkein kiinnostuneempi hiukan isommista nukeista, ja täysin rakastunut olen vieläkin näihin Corollen muotinukkeihin. Aika vain ei riitä kaikkeen... Mutta saanko esitellä, Julia bikineissään.

DSCF1618.jpg?1425549381