Luin viime viikon tiistaina pelottavaa kirjaa. Kirjan nimi oli viattomasti "Shabby Chic Home". Ei luulisi olevan pelottava, kauniita sisustuskuviahan tuolta hain rintamamiestalon inspiraatioksi. Kerrankin päätin lukea myös tekstit, enkä vain katsella kuvia (sadannen sisustuskirjan kohdalla nuo tekstit alkavat hiukan toistaa itseään...) Ja niin vaan sieltä pomppasi silmiiin seuraava teksti:

"I store my table linens in these lower cupboards, and it is always a pleasure for me to open the door and see my white and floral linens. They are not stacked formally or even always very tidyly, but the result is always pretty. I try to make sure that any  cupboard I open anywhere in the house gives me similar pleasure."

En nimittäin ole varma, että saanko yhdestäkään kaapista tai laatikosta kotoani mielihyvää, jos sen erehdyn aukaisemaan. En ole varma, että ilahdunko edes kaappien ohi kävelystä. Muutama kuva varmaan selventää asiaa.

Työpöytä, jolla kirjoitan tätä juttua:

Työpöytä, jonka yritän siivota aina viikonlopuksi: (Nyt on maanantaiaamu.)

Kangasvaraston laajennus (yksi niistä):

Ja osa sitä kuuluisaa Lundiaani, joka kätkee(?) sisälleen noin 60% nukkekotivarastoani:

Kirjan lukemisella oli kyllä positiivisia seurauksia: tiskipöytämme on ollut sangen tyhjä koko viikon, eilen sain siivottua sisäänkäynnin puolella olevan puutarhan ja tämän päivän tavoitteena on takaterassin siivous.

Mutta ennen kaikkea aion käydä lävitse kaikki nukkekotitarvikkeeni lävitse ennen Suurta Snadia ja tuoda ylimääräiset sinne myyntiin! Lehtiä, nahkapaloja, lankaa, kankaita, kukkatarvikkeita....