Tulipa perjantaina ratsattua Vaasan kaikki vähänkin käsityöharrastukseen vivahtavat kaupat, ja sitten lauantai ja sunnuntai seistyä Seinäjoen nukkekotimessuilla. Hauskaa, ja Visalaskun maksajani kiittää, kun ostokset olivat harvinaisen harkittuja.

Toin jopa lapsille tuliaisia: nappeja mustaan puseroon (tai kymmeneen...), pöllöfanille ristipistokirjanmerkki, jonka ehkä hän pystyy tekemään itsekin ja autofanille tietenkin autotalli. (Gepetton Anulle tiedoksi, että toinen on jo tilauksessa Turun messuilta :-) Autofani pääsi itse valitsemaan värit ja jopa maalaamaan osittain, ennen kuin kärsivällisyys petti...

Omat tuliaiset Vaasasta mahtuvat alle, vaikka koko iltapäivä menikin kauppoja kierrellessä. Ehdimmepä jopa Tikanojan taidekotiin, mikä olisi vaatinut huomattavasti enemmän perehtymistä, mutta moodi tuntien junamatkan jälkeen ei ollut suosiollinen nykytaiteelle.
 Kauppoja sen sijaan löytyi:

• Taitokeskus: korulukko x 2 = 0,40 senttiä
• Vaasan Seudun Kädentaitajat: helmiä ja filigraanikuviot
• Halosen ompelukoneliike: pitsiä ja nappeja, jotka ovat ilmiselviä kattoplafondeja..

Lisäksi kierrettiin huomattavalla itsehillinnällä varustettuna:

• Loftet (edelleen muistan Etelä-Pohjanmaan lapasia...)
• Lanka-Aitta
• Vöyrin käsityöliike (nuo pöllöt...)
• Neulekahvila
• Sinooperi
• Eurokangas

Kovin on metallista...

Ja kuinka olisin voinut jättää tämän ostamatta Minimanista? Pääsi heti myyntipöydän koristeeksi, joten kirjat ovat jo sekaisin. Ehkäpä Turun messuille nuo lukemattomat kirjat korvaantuvat luettavilla...

Ekan päivän Seinäjoella pääsin aivan ilman ostoksia, tosin ilta meni rellestäessä Uppalan kartanossa ja kaupunginteatterin Peer Gyntiä katsoessa. Suosittelen molempia!

Sitten sunnuntai aamuna mulle tultiin tarjoamaan satiininauhoja, ja kuka sitä halpaa pystyy vastustamaan?

Siitä se sitten repesi: tuo autotalli, napit, pienenpieniä posliinieläimiä, lankaa ja kangasta. Ja kun katseli koko viikonlopun Aviksen Minnan stressilelua, niin pakkohan siitä oli saada pala: siitä tuo kultainen bling-bling-pala. Hopeinen taas on ilmeisesti seurausta Minnan helpotuksesta että pääsee vihdoin meistä Eijan kanssa:-) Ei vaiskaan, meillä oli tosi hauskaa!